Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
28293031123
45678910
11121314151617
18192021222324
2526272829301

RSS

 KRISTUKSEN HYWÄT OPIT
12.07.2011 07:42 | SIT(VEGE43

Ja nyt jotain aivan muuta. Tasapuolisuuden nimissä käyn tällä kertaa lyhyesti läpi muutaman Kristuksen hyvän opetuksen, tai Kristuksen sanomaksi kirjoitetun elämänohjeen. On todettava saman tien, että en tiedä onko sellaista Kristusta ollut edes olemassakaan, joka näitä moraali-inventioita olisi tehnyt, tai jos oli, niin onko nämä vain sijoitettu hänen opettamiksi. Joka tapauksessa nämä moraalin säännöt olivat olleet olemassa jo ennen koko kristinuskon syntyä.

1. ”Jos joku lyö sinua toiselle poskelle, käännä hänelle myös toinen poskesi.”

Tätä lausetta käytti Lao-Tse ja Buddha jo satoja vuosia ennen Kristusta. Kuten me kaikki tiedämme, ei kukaan täysjärkinen tee tätä. Ei yksilö, eikä valtio. Kuten me kaikki tiedämme, ei sotapapit milloinkaan taistelujoukkojen edessä jumalanpalveluksessa lainaa tätä kohtaa Raamatussa muuten kuin esittämällä jonkun perusteen millä tämän kiertää. Tämä toisen posken kääntäminen on ensisilmäyksellä jonkinlainen rauhallisuutta ja nöyryyttä ilmentävä käytös. Mutta jos tämä toinen todellakin antaa litsarin toisellekin poskelle, eikö silloin ole kyse pahan teon hyväksymisestä? Tämän jälkeen tuo voi tehdä vielä pahempaa. Ensi alkuun hyvältä vaikuttava ohje alkaa tuntuakin itse asiassa arveluttavalta.

2. ”Synnitön heittäköön ensimmäisen kiven”

Tämä on Raamatussa kerrotuista Jeesuksen lausahduksista kai eniten siteerattu. Lienee niin, että se (sekin?) on kääntäjien tai uudelleen kirjoittajien lisäämä kohta. Kuitenkin, lyhyessä lauseessa on suuri viisaus. Tämä viisaus tulee mieleen monesti täällä blogistanissa ja kristittyjen maailmanmenon päivittelyissä. Jos minulla elämäntaitoa on hitusenkaan, en sitä oppinut uskonnon tunneilla, vaan vuosikymmenien kuluessa vähitellen. Koskaan en taida oppia riittävästi. Toisten arvosteleminen vioista jotka ovat samanlaisia itsessäni, lienee tyypillisimpiä vikojani. Lohduttakoon minua se etten ole ainoa. Eräissä islaminuskoisissa yhteiskunnissa tämä sääntö lienee erityisen korkeassa kunniassa pidetty. Suomalaiseen käyttäytymiskulttuuriin tämä ei oikein vieläkään istu.

3. "Älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi." ja "Rohkene tehdä oikeutta ja olla kyllin suuri osoittaaksesi armoa"

Nämä lauseet sisältävät yleispäteviä elämänohjeita. Kumpikaan ei taida oikein sopia tuomarin ohjeiksi. Käsittääkseni Suomen oikeusjärjestelmä ei tunne sellaista menettelyä kuin armo. Tuomarit ja valamiehistöt tuskin näitä ohjeita muistelevat lakituvassa rikollista tuomitessaan. Entä voiko lapsenraiskaajalle ja kylmäveriselle murhaajalle antaa anteeksi, kuten Raamattu opettaa? Ei. Tai anteeksi voidaan antaa, mutta tuomio räpsähtää silti. Lapsenraiskaajalle ehdollista ja tappajalle linnaa.

4 "Anna sille, joka kerjää sinulta, ja sen luota joka lainaisi sinulta, älä käänny pois."

Tämä on varsinkin nyt romanikerjäläisaikakautena mielenkiintoinen ohje. Kuinka moni kristitty mahtaakaan kävellä päätään kääntämättä polvistelevien rääsyläisten kuppien ohi useita kertoja päivässä? Mistä tietää, minkälaista rikollisuutta kerjäläiselle rovon antamisella ruokkii? Entä kuinka moni on halukas lainaamaan pikku vippiä tarvitsevalle? Kuinkahan usein vaivaantuneesti mutistaan, että kun ”tilipäivään on vasta tulossa ja rahat on vähissä itselläkin ja laskujakin on seli-seli…” Takaaminenkin on nykyisin varsin vastenmielinen toimenpide.

5. ”Mene ja myy kaikki mitä omistat ja anna köyhille" ja ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle”

Nämä ovat meidän kristittyjen suosikkiohjeita Raamatussa. Kameleitahan me olemme yhtä kaikki. Raamattu kun on muuttumatonta Jumalan sanaa, niin sen mukaan me kaikki uskovat elämme. Ja olemme köyhiä kuin kirkonrotat emmekä mammonaa maan päälle kasaa ruosteen raiskattavaksi. Kristityt tunnistaa joka puolella siitä, että he asuvat vuokra-asunnoissa, heillä on aina samat kuluneet vaatteet ja ajavat 15 vuotta vanhoilla sutkuilla. Eikä heillä ole kesämökkejä.

6. "Te voitte arvostella ihmisiä vain heidän tekojensa mukaan, mutta Isäni katsoo lastensa sydämeen ja armossaan tuomitsee heidät heidän aikomustensa ja todellisten tavoitteidensa mukaisesti."

Me olemme puhtaat sydämissämme. Nimittäin Herra saattaa kurkata sinne koska tahansa. Epäilevät ajatukset torjumme heti ja naapurin pihan neidin (tai nuoren miehen) auringonottopuuhat eivät kauaa verkkokalvoillamme tanssi, kun tulemme synnintuntoon ja suggeroimme transsendentiaalilla mietiskelyllä synnin mielen sopukoista pois, toivottavasti.

Kultaisen säännön, minkä Raamattu kertoo Jeesuksen opettaneen, jätän nyt käsittelemättä, kun se on niin monessa yhteydessä käyty läpi. Tämä moraalin yleisprinsiippi on sekin paljon vanhempaa perua kuin kristinusko. Rakkauden kaksoiskäskyn jätän käsittelemättä senkin nyt, koska se on käskynä absurdi ja vaatisi perusteellisemman käsittelyn.

Lopuksi: "Ei se joka huutaa Herra, Herra!", pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon." Olen saanut käsityksen ettei kukaan kristitty kykene tekemään taivaallisen Isän tahtoa. Me kaikki olemme syntisiä, että tarvitsemme Herraa. En ymmärrä, tässä on mielestäni jonkin sortin paradoksi ja dilemma. Selkeästi sanottu: ei siis kukaan, joka ei tee Isän tahtoa, pääse taivaaseen. Kuka siis pääsee, kun ihminen ei ikimaailmassa kykene siihen?

Nythän on niin, ettei opetuksien mukaan kykene elämään kukaan. Jos kykenee, lienee kyse jonkinlaisesta sellaisesta luonteenpoikkeamasta joka tuottaa monissa tilanteissa hankaluuksia ainakin sen asianomaiselle itselleen.

Noista elämänohjeista ja ylipäätään ohjeista lipsuminen vasta taitaa tehdä meistä ihmisiä. Kristityt tulkitsevat tämän niin että tämä maailma vain on rupinen ja ihmiset valuvikaisia. Ja siksi kaiketi sitten tarvitsevat Kristuksen armoa.

Kaikki käytetyt sitaatit eivät ole raamatun mukaisia. Kohdan 3 jälkimmäinen sitaatti on selvästi jostakin muualta poimittu, ja kohtaa 6 on vahvasti muokattu. Lain velvoittavuuden ja armon edellytyksettömyyden paradoksi on kylläkin hyvin oivallettu. Uskon asioissa ei aristotelinen logiikka aina oikein päde

( Päivitetty: 12.07.2011 08:47 )

 - SIT(VEGE43 | Linkki



 Hallitusfarssi
07.06.2011 11:55 | vege43/Neverbacka

Tämän kevään hallitusfarssi osoittaa jälleen kerran, että politiikka ei ole koko kansan edusta ja hyvinvoinnista huolehtimista, vaan tärkeintä on oma ja puolueen etu, mutta kyllä me kansastakin välitetään, jos rahaa ja aikaa joskus riittää, ainakin tarjotaan joskus torikahvit, ja ehkä pullaakin niin pysyvät hiljaa sen ajan kun mussuttavat kuivaa vehnästä.

Tällä hetkellä puolueet eivät väännä kättä siitä, mikä olisi Suomelle parasta seuraavan neljän vuoden ajan, vaan siitä, mikä olisi parasta demareille, kokoomukselle, keskustalle ja perussuomalaisille.

Ei esimerkiksi keskusta vaadi perussuomalaisia mukaan hallitukseen sen takia, että puolueet saisivat yhdessä paremmin puolustettua köyhiä ja syrjäytyneitä. Keskusta pelkää perussuomalaisten keräävän oppositiossa enemmän kannatusta kuin keskusta hallituksessa.

Kyse on vallasta ja siitä, kuka haluaa tai saa leikkiä kenenkin kanssa.

Ja siinä taistelussa vaalilupaukset ja kansan muutoshalut ovat vaimeaa piipitystä menneisyydestä, eikä niitä edes kuule, kun huutaa tarpeeksi kovaa oman hallitussalkkunsa perään.

Puolueiden asennetta kuvaa mainiosti pääministeri Mari Kiviniemen (kesk) lausahdus maanantain tiedotustilaisuudessaan: "Jos tilanne muuttuu, katsomme tilannetta uudestaan".

Siis äänestäjä, jos sinusta tuntuu, että isojen puolueiden sisäinen hallitusleikki lyö sinua ja kansanvaltaa täysillä korville, olet aivan oikeassa


 - vege43/Neverbacka | Linkki



 SUKUTIETOJA - KLAUS FLEMINGISTÄ
23.05.2011 08:35 | VEGE 43, NÄVERBACKA

Rautamarski Flemingin kivi

Klaus Fleming tittelilista on melkoinen. Hän oli paitsi vapaaherra, niin myös kartanonherra, valtaneuvos, ritari, käskynhaltija, yliamiraali ja marski. Kyseessä on siis yksi historiamme merkittävimmistä miehistä ja kiistatta tärkeä hahmo suomalaisessa yhteiskunnassa. Flemingistä tuli Juhana kolmannen ja kuningas Sigismundin luottomies ja käytännössä Ruotsin itäisen maakunnan sotilaallinen diktaattori. Voimakkaiden mielipiteidensä ja armottomien toimintatapojensa myötä aikalaiset antoivat hänelle lempinimen Rautamarski.

Nuijasodan aikaan Klaus Fleming höykytti kapinoivia talonpoikaisarmeijoita vuosien 1596-1597 välisenä aikana. Kun kuningas Sigismundin ja Kaarle-herttuan välit tulehtuivat lopullisesti, pysyi Fleming uskollisena ensin mainitulle. Olihan hän ollut läsnä jo tämän kruunajaisissa. Venäjää vastaan käydyssä sodassa Fleming johdatti joukot maitse ja meritse Inkeriin sekä edelleen Novgorodin liepeille. Sotilasuransa alussa hänet oli määrätty Savon suksimiesten päälliköksi, koska hänellä kuninkaan sanojen mukaan oli "jommoinenkin taito suksilla liikkua".

Juhanan kuoltua Klaus Fleming tuki yhä voimakkaammin Sigismundia ja avoimesti uhmasi valtionhoitajaksi määrätyn Kaarle herttuan käskyjä. Vaikka Venäjää vastaan solmittiin rauha jo 1595, piti Fleming joukkonsa koossa johtaen Suomen maakuntia Kaarlesta huolimatta. Tämä johti sitten em. nuija- eli sisällissotaan. Talonpojat saatiin helposti nousemaan vastustamaan Flemingiä, koska tämä linnaleirit rasittivat tavallisia ihmisiä suhteettomasti ja Rautamarskin otteet olivat lisänimen mukaisia.

Nuijasodan päättyi Flemingin hyväksi, mutta kauaa hän ei ehtinyt tästä nauttia. Klaus Fleming kuoli tarinan mukaan matkalla Viipurista Turkuun, Pohjan pitäjässä, Kuninkaantien varrella. Noin kilometri pitäjän keskiaikaiselta kivikirkolta Perniön suuntaan on iso siirtolohkare, jota paikkakunnalla kutsutaan Flemingin kiveksi. Kiven äärellä marski sai sairaskohtauksen, josta Flemingiä Perniön kuninkaankartanossa odottanut leski Ebba Stenbock kirjoitti sisarelleen Katarinalle seuraavasti;

"Kun hän siten matkasi, hän kävi hyvin heikoksi eikä pystynyt kulkemaan kuin kuuden peninkulman päähän kuninkaankartanosta, siellä hän kävi niin heikoksi, ettei kukaan rohjennut sallia häntä kuljetettavan kauemmaksi. Hänen parturinsa Marcus luki hänelle joistakin mukana olleista kirjoista, minkä jälkeen hän niin lohdullisesti antoi henkensä."

Aikalaiset kertoivat kuoleman kohdanneen Flemingin joko Pohjan pappilassa tai Clemet Erikssonin talossa kirkolla. Edelleen lesken kertomuksen mukaan vainaja tuotiin kehnolla rekikelillä Turun linnaan ja asetettiin linnankirkkoon.

Albert Edelfeldt ikuisti kuuluisaan tauluunsa kohtauksen, jossa Kaarle herttua herjasi kuolleen marskin ruumista. Eräiden tutkijoiden mukaan on hyvin epätodennäköistä, että tätä olisi koskaan tapahtunutkaan. Kaarle herttua ei tuohon aikaan luultavasti edes oleskellut Turussa.

Viimeisen leposijansa mahtava Klaus Fleming sai Paraisten kirkosta. Hän omistuksiinsa kuului mm. pitäjässä sijaitseva Kuitian kartano.

( Päivitetty: 23.05.2011 08:40 )

 - VEGE 43, NÄVERBACKA | Linkki



 HYÖTYKÖ RATKAISEE MENESTYKSEN
17.02.2010 20:08 | A-P PIETIÄ/NÄVERBACKA/VEIKKO JASKARI

Kuka on Suomen turhin julkkis on äänestys, joka kiinnostaa suurta yleisöä. Paljon vähemmän kiinnostaa tieto, mikä on hyödyllisin tuote, johon kannattaisi sijoittaa. Vastauksella olisi merkitystä, sillä kotitaloudet ovat jälleen siirtämässä säästöjään sijoitusrahastoihin ja osakkeisiin. Olisi siis tärkeää tietää, mitkä tuotteet ja palvelut menestyvät tulevaisuudessa eli mitkä ovat kaikkein hyödyllisimpiä. Kuluttajat ostavat yhä useammin hyötyä, kun rahat ovat tiukalla. Ekologinen ajattelu painottaa pitkäkestoisuuden tuottamaa hyötyä. Verotuksen painopiste siirtyy kulutuksen verottamiseen, jolloin hyödyllisimmän tuotteen ja palvelun arvo kasvaa. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä korostuvat keskinäiset edut ja hyödyt. Olemme siirtymässä hyödyke- eli tavarayhteiskunnasta hyöty-yhteiskuntaan.

Kaikesta pitää olla jotakin hyötyä, jotta sillä olisi arvoa. Näin ajattelevat uusliberalistit, joiden väitetään syösseen maailmantalouden turmioon 2000-luvun finanssikrisillä. Vapaakauppa ja sääntelemättömät rahavirrat ovat kiristäneet kilpailua ja siirtäneet tuotantoa maihin, joissa rahasta saa parhaan hyödyn.

Samalla tuotteiden hinnat ovat halventuneet. Kuluttajat voivat ostaa entistä suurempia taulutelevisioita entistä edullisempaan hintaan seuratakseen Vancouverin olympiakisoja. Tekstiilien ja vaatteiden hinnat ovat suorastaan romahtaneet aasialaisen tuotannon lisääntyessä. Näin yhä useammat kuluttajat saavat hyödyllisiä vaatteita halvemmalla hinnalla.

Uusliberalismin vastustajat sanovat, että kuluttaminen on mennyt liian pitkälle. Ihmisen pitäisi kuluttaa vähemmän ja saada sitä kautta lisähyötyä. Vihreät ajatuksetkin etsivät hyötyä, joka kohdentuu kuitenkin eri tavalla kuin uusliberalistien hyöty.

Oli hyöty mikä tahansa, hyötyjen kohdentaminen ja todentaminen ovat tämän ajan asioita.

Millä markkinoilla toimitaan?

Suurissa vaikeuksissa oleva metsäteollisuus joutuu miettimään tarjoamansa hyödyt uudelleen. 1800-luvun lopussa Suomesta vietiin ratapölkyiksi sahattuja tukkeja, joista hyötyivät rautatieyhtiöt ja niiden matkustajat. Sen jälkeen puut keitettiin selluksi ja valmistettiin paperiksi. Nyt paperikauppa on hankaluuksissa ja puuta pyritään jalostamaan vaneriksi, pakkauksiksi ja rakennustarvikkeiksi. Tarjottavat hyödyt kohdentuvat tahoille, jotka jatkojalostavat puusta jotakin käyttökelpoista lopputuotetta.

Jalostetuista hyödyistä saa paremman hinnan kuin raaka-aineista, mikä näkyy myös alan yritysten osakekursseissa.

Suomi vei sata vuotta sitten suolattua voita Englantiin. Nyt viedään maitojalosteita ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita. Jalostetuista hyödykkeistä saa mittavasti paremman hinnan kuin lypsymaidosta.

Tuotteen jalostusaste ja hyödyt määrittävät myös sen, millä markkinoilla ja mille asiakasryhmille tuotteita tarjotaan. Kyky kilpailla markkinoilla ratkaisee, miten hyödyt menevät kaupaksi. Tämä on tärkeä tieto osakesijoittajalle.

Nokia näyttää muutoksen tietä

Nokia oli 1990-luvun alussa paperia, kumisaappaita ja radiopuhelimia valmistava yritysten. Konkurssiuhan alla yritys muuttui ja keskittyi matkapuhelimiin, joiden hyötyjen kautta syntyi Nokian-ihme ja maailmanmaine.

Reilut kymmenen vuotta myöhemmin pelkät puhelimen tuottamat hyödyt, mahdollisuus soittaa, ovat menettäneet suurimmat etunsa. Puhelimien lisäpalvelujen kuten paikannuslaitteiden tuottamat hyödyt merkitsevät enemmän kuin puhelimen alkuperäinen tarkoitus.

Puhelimen tekniset ominaisuudet ja ohjelmistot ovat painuneet taka-alalle ja kuluttajan haluamat muut hyödyt kameran käyttö, karttapalvelut, pikaviestit ja musiikin kuuntelu ovat arvokkaampia hyötyjä kuin yksinkertaiset puhelut.

Hyöty ja haitta samassa tuotteessa

Hyöty ratkaisee, kun kuluttaja vertailee samanarvoisia tuotteita keskenään. Toiselle tuotteen tarjoama etu on hyöty, toiselle se on haitta, mikä on johtanut tuotevalikoimien laajentumiseen. Samoista tuotteista valmistetaan useita erilaisia versioita, jotta perustuotteen myynti voidaan maksimoida.

A.-P.Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän kaupunkilehtiryhmän johtaja, pääkaupunkiseudun suurten kaupunkilehtien vastaava päätoimittaja ja pitkäaikainen taloustoimittaja. Hän on seurannut rahoitusmarkkinoita kolmekymmentä vuotta, kirjoittanut pari tuhatta lehtijuttua ja kymmenkunta kirjaa. Hän sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon 2009.

Rahan perässä -blogissa seurataan rahavirtoja, talouden liikkeitä ja ennen kaikkea kenen taskuissa rahat


( Päivitetty: 23.05.2011 08:39 )

 - A-P PIETIÄ/NÄVERBACKA/VEIKKO JASKARI | Kommentoi



 STUB
15.01.2010 21:37 | vege43,veikko jaskari, neverbacka

      Alex lyhyesti

Synnyin naistenklinikalla aprillipäivänä 1968. Sukujuureni ovat Pohjanmaan Ähtävällä, Satakunnan Kokemäellä ja Karjalan Viipurissa. Nuoruuteni vietin Helsingin Lehtisaaressa.

Suomen ulkoministerinä aloitin itsellenikin yllätyksenä huhtikuun alussa 2008, virallinen nimityspäivä oli huhtikuun 4. päivä.

Ulkoministerin pestiin siirryin Euroopan parlamentista. Euroopan parlamenttiin tulin valituksi 115 225 äänellä kesäkuun 13. päivänä 2004. Suomesta on Euroopan parlamentissa 14 jäsentä, ja minulla oli ilo toimia tuossa joukossa lähes neljä vuotta.

Aiemmin työskentelin erityisasiantuntijana Suomen EU-edustustossa Brysselissä, jossa vastasin institutionaalisista kysymyksistä ja suomalaisten rekrytoimisesta EU-instituutioihin. Olen myös toiminut Euroopan komission puheenjohtajan Romano Prodin neuvonantajana ja ollut mukana neuvottelemassa Amsterdamin ja Nizzan sopimuksista Suomen sinivalkoisessa neuvottelutiimissä. Suomen puheenjohtajuuskauden aikana toimin edesmenneen suurlähettiläs Antti Satulin avustajana.

Olen pyrkinyt olemaan aktiivinen EU-keskustelija 1990-luvun alusta saakka. Olen kirjoittanut kolumneja moneen lehteen, joista vakituisemmin Helsingin Sanomiin, Hufvudstadsbladetiin, Ilta-Sanomiin, Nykypäivään, Suomen Lehtiyhtymän lehtiin, Forum för Ekonomi och Teknik -lehteen ja Financial Timesin kotisivuille. Nyt kirjoitan vakituista kolumnia Blue Wingsiin, muualle aina silloin tällöin.

Luennoin vierailevana professorina College of Europessa ja olen julkaissut kymmenen EU-kirjaa sekä lukuisia akateemisia artikkeleita EU-aiheista. Suoritin perustutkintoni (B.A) valtio-opissa Furman yliopistossa Yhdysvalloissa ja jatko-opintoja harrastin Sorbonnen yliopistolla Pariisissa ja College of Europessa(M.A). Väittelin filosofian tohtoriksi London School of Economicista vuonna 1999. Väitöskirjan aihe oli EU:n joustava yhdentyminen.

Olen tunnustautunut urheiluhullu. Seuraan innokkaasti kaikkia urheilulajeja, paitsi tikanheittoa. Itse olen harrastanut aktiivisesti jääkiekkoa, jalkapalloa, käsipalloa ja golfia, jossa olin monta vuotta Suomen maajoukkueessa. Nykyään harrastan maratoneja, triathloneja, telemarkia ja pelaan muutaman kierroksen golfia vuodessa.

Olen myös innokas kirjallisuuden ystävä. Luen laidasta laitaan, kotimaista ja ulkomaista. Pidän erityisesti elämänkerroista ja poliittisesta filosofiasta. Kaunokirjallisuudessa minulla on monta suosikkia: muun muassa Albert Camus, Väinö Linna, Kjell Westö, Steinbeck, Juha Itkonen ja Ilkka Remes. Televisiosta katson uutisia, urheilua ja elokuvia.

Vaimoni, Suzanne Innes-Stubb, on asianajaja White and Case -nimisessä asianajotoimistossa. Tyttäremme Emilie syntyi lokakuussa 2001 ja poikamme Oliver huhtikuussa 2004.

 


( Päivitetty: 15.01.2010 21:41 )

 - vege43,veikko jaskari, neverbacka | Kommentoi


©2017 NÄVERBACKA - suntuubi.com